Noitia maisemissa

Miksei joku ole jo tehnyt elokuvaa Terry Pratchettin Noitia maisemissa-kirjasta??? Jos kyseinen leffa on jossain suunnitteilla, niin ei hätää, olen helpottanut kovasti tekijöiden työtä castaamalla elokuvan. Tai no, ainakin kaventamalla vaihtoehtoja...

Muori Säävirkku: Roolittaisin tähän Judy Denchin tai Maggie Smithin, jolla on kokemusta noitana olemisesta jo Harry Pottereista.

Nanny Auvomieli: Roolin jakaisin joko Pam Ferrisille (jonka rooli Oi ihanassa toukokuussa tuo hänelle ehdokkuuden), Miriam Margolyesille, jolla on kokemusta noituudesta myös Harry Potterista tai vähän pelottavalle Elizebeth Spriggsille.



Rouva Mucava: Rooliin valitsisin jonkun niistä jota ei valittu Nanny Auvomieleksi.

Magrat Kynslaukka: Roolitus oli vaikea, mutta tarjoaisin siihen Lucy Punchia. Hyväksyisin rooliin kuitenkin jonkun avoimesta hausta, jonkun jolla on isot silmät ja joka on vähän hölmistynyt ja kömpelö, eli periaatteessa Luna Lovegood, mutta vanhempi. Luulen, ettei rooli vaadi välttämättä vaaleita hiuksia, roolin voisi antaa jollekin Intialais-syntyiselle vaikka...


Lady Lilith: Roolittaisin tarinan ns. pahikseksi Joanna Lumleyn, Helen Mirrenin tai Miranda Richardsonin.



Comte: Tähän sammakosta prinssiksi muutetun miehen rooliin valitsisin Hans Mathesonin, joka on tarpeeksi tumma ja siloposkinen kantamaan roolin kunnialla.


Rouva Gogol: Rooliin valitsisin joko Mica Parisin tai Jenkkivahvistuksena Queen Latifahn tai Aretha Franklinin. Vaikkakin itse miellän, valitettavasti, Arethan liian vanhaksi rooliin.


Suzy Lauántagi: Avoimeen hakuun laittaisin tämän roolin.

Desiderata Notkos: Ehdottaisin rooliin Barbara Leigh-Huntia.


Vanhamamma Dismass: Höperöön pikkurooliin valitsin pikkuisen ja höperön Liz Smithin. Jos et usko höperyyttä, niin tutustu Jaliin ja suklaatahtaaseen tai Sohvanvaltaajiin.


Kuolema: Roolitan pienen, mutta tärkeän roolin Ian McKellenille, joka on vaativan roolin aiemminkin esittänyt.


Jason Auvomieli: Nannyn Jasonin rooliin castaisin Paul Wightin, eli Big Shown WWEstä, joka 213 senttisenä näyttää siltä kuin Jasonin kuuluukin, rakennetulta, ei syntyneeltä.


Greebo: Kun kolli muuttuu mieheksi, jatkaisin Smack Down linjalla ja valisisin tällä kertaa The Rockin, eli Dwayne Johnsonin. Herra voisi pitää skorpioni kuningas hiuksensa.


Kääpiöt: Kääpiöitä tarvitaan toki useita, mutta ketä tahansa rooleihin valitaan, ensimmäisenä pitää kiinnittää Warwick Davis, joka on kaikkien kääpiöroolien kiistaton kuningas!


Ohjaaja: Ohjaajan pallille istuttaisin Peter Jacksonin tai Tim Burtonin, jos valinta osuisi Timiin, niin musiikin haluaisin Danny Elfmanilta. Jos valittaisiin Peter, haluaisin mukaan WETAn.

Kaikki ihastuttavat rouvat, jotka eivät aiemmin mainittuiin rooleihin tulleet valituksi, roolitettaisiin alun noitasapattiin erinäisiin rooleihin. Yhtenä lamppareistani Maippi Rokkala, joka kuolee kun lähtee kielloista huolimatta vuorikiipeilemään 119-vuoden ikäisenä. Hänen viimeiset sanansa olivat: "Voi peeveli!"

Ihmettelen, miksei kukaan vielä ole tarttunut tähän maagiseen road- tripiin, jonka päärooleissa on vanhoja brittirouvia. Jos itse olisin mukana leffabisneksessä, kävisin kiinni kuin sika limppuun.

M niin kuin Muumi

Uudet mustavalkoiset Muumit ovat ehkä hienoimpia ikinä. Kerään kuppeja ja sellaisen tietysti haluaisin, mutta kannu ja kaksi puukannellista purkkiakin olisivat aika hienot.
Kuvat Arabian sivuilta.

Viikonlopun elokuvia...

...vaikka siitä viikonlopusta nyt hetki jo aikaa onkin.


Perjantai: Matrix (tuliko se perjantaina?)

Kanavasurffailin ja huomasin, että Matrix tulee. Elokuva oli päässyt jo siihen kohtaan, että pieni Buddhan ja Uri Gellerin If-they-mate-tuotos kertoi, että lusikka vääntyy vain, jos ymmärrät, ettei lusikaa ole ja taivutkin itse. Yritin sukkapuikolla. Se ei taipunut vaikka kuinka kuvittelin, että sitä ei ole ja istuin itsekkin ihan kenossa. Joko siis Matrix ei ole totta tai minä en ole Valittu tai edes mahdollinen sellainen. Kummassakin on tietysti puolensa ja haittansa.
Sitten kaivoin leffan hyllystä ja katsoin sen alusta.


Lauantai: Linnunradan käsikirja liftareille.

Luin kyseistä kirjaa ja halusin samalla katsoa elokuvaa. Silloin kuin kyseisen leffan ostin, kerkisin sen katsomaan kerran ja sitten lainasin sen Jussille ja Sulolle (ou you god damn hippies!), josta leffani tuli takaisin hirveän skraidun kanssa. Sen jälkeen mikään soittimistani ei ole kunnolla näyttänyt kohtaa jossa Arthur Dent makaa maassa puskutraktosrin edessä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Dante leffaa pyöritti ja kuinka ollakkaan, läpi meni. Yhtään ei hyppinyt ja kaikki kommentit sekä näkyivät ja kuuluivat. Se oli hienoa.


Sunnuntai: Kolme miestä ja baby

Yksi lapsuuden suosikkileffoistani. En ole aikaisemmin yhtään ajatellut, että kuka sen on ohjannut, koska se on sellainen leffa jonka ohjaajaa ei välttämättä tarvitse tietää. Nyt heti alkuteksteissä silmiini pisti ohjaajan nimi, enkä voinut uskoa mitä olin juuri nähnyt. Uskoin näkemäni vasta kun sen IMDBstä tarkastin. Ohjaaja on Leonard Nimoy. Leonard Nimoy! Siis Spock! Spock on ohjannut Kolme miestä ja baby-elokuvan. USKOMATONTA!!!

No Nomination for me

Arvatkaa mistä en tykkää yhtään?

En tykkää yhtään Nomination-koruista. Voiko olla jotain tylsempää.


Kuvittele, että olet kaupassa, etkä keksi lahjaa millään lahjaa ja sitten huomaat, että kappas tuossapa kätevä ranneke. Ostanpa sen yhdeksän euron hintaan ja ostan vaikka kaksi tuollaista kultakirjainpalahässäkkää 15€ kipale. Se onkin mukava lahja, kun lahjan saaja voi sitten ostaa itse lisää paloja näppärään Nomination-koruunsa. Niinpä teen.

Jos huomaat ajattelevasi näin, lopeta se. Anna vaikka rahaa, vaikka se tylsältä tuntuukin. Poikkeuksena tietysti, jos lahjan saaja nimenomaan on Nomination-korua toivonut. Silloin toki kannattaa miettiä, kannattaako kyseisen ihmisen selkeää psykoosia ruokkia tai kannattaako hänen kanssaan ylipäätään olla tekemisissä. Kyseessä on kuitenkin joku, joka on TOIVONUT Nominatio-korua.


Täysin ristiriitaisesti tykkään kuitenkin kaikenmoisista charms-koruista, sellaisista joissa roikkuu kaikkia pikkuihanuuksia.
Kaikista hienoin olisi tietysti Tiffany´s ranneke, jossa voisi olla ensimmäisenä charmsina pieni vaaleanpunainen cupcake tai turkoosi tiffany´s boxi. Wink, wink :)

T niin kuin televisioaddiktio

Eilen katselin Bonesia. Lainasin sitä kirjastosta.


Kaikista näin-selvitetään-rikoksia-sarjoista, Bones on paras. Pidän siitä, koska henkilöitä on vähemmän, kun esim. CSIssä ja siksi sarjassa nähdään hahmojen oikeaakin elämää eikä vain poliisiammuskelua. Ja tietysti Bones on paras kaikkien nörttien takia, vaikka niitä kutsunkin nykyään Boothin tapaan nimellä squints. Squints on niin mahtava nimi. Pidän siitä, että kaikki odottavat koska Booth ja Brennan alkaa seukkaamaan ja siitä miten kaikki odottavat Angelan ja Hodginsin palaavan yhteen (pakkohan niiden on, kun Jackillä on se tatuointikin).


Ai joo, todennäköisesti teen valtavasti juonipaljastuksia, koska olen kärsimätön ja katson Bonesia Surf the Channelista heti kun se näkyy jenkeissä...

Oli siis mahtavaa kun Hodgins heräsi autiomaasta Angela-tatuointinsa kanssa. Oli ihanaa kun Booth näki harhoja Family Guyn Stewista (vaikkakaan ei ollut hyvä, että se johtui aivokasvaimesta). Lähinnä siksi, että Family Guy on mahtava ja Stewie mahtavin. For God's sake, shake me. Shake me like a British nanny!!!


Gormagon oli ihan paras monen jakson sarjamurhaaja ja oli surullista, että Zack oli sen oppipoika ja joutui mielisairaalaan. Vaikkakin se toi sarjaan mahtavia sijaisia Zackille, joista lempparini on ehdottomasta Nigel-Murray. Sweets on aivan mahtava ja pidän siitä kuinka Booth ja Brennan vievät sitä ihan 6-0 keskusteluissa. Kaiken kaikkiaan, pidän Bonesista todella paljon, ja odotan innolla, että näen uusia jaksoja telkkarista. Bones kuuluu niihin sarjoihin, jotka voisin ostaa dvdnä, samoin Pushing Daisies, joka on niin visuaalisen kaunis, että välillä ahdistaa. Jos en paremmin tietäisi, väittäisin, että sen on luonut Tim Burton.



Ennen Bonesia lempparini oli CSI. Siis se alkuperäinen, joka sijoittuu Vegasiin ja jossa on Grissom. Kaikista CSI pomoista lempparini on Grissom, vaikka kiukaan ei olekaan niin hyvä onelinereissa kun Horatio. Mackistä en ole oikein mitään mieltä.


Nykyään lemppari CSIni on New York, koska pidän niiden hahmoista eniten. Vegasissa minua ärsyttää Catharine, vaikkakin siellä on eniten squintsejä, joka on aina plussaa. Miamista en ole ikinä tykännyt. Minua ällöttää se jatkuva oranssi väritys joka saa kaikki näyttämään likaisilta ja hikisiltä. New Yorkista aloin tykkäämään vasta tokalla kaudella, kun Montana tuli mukaan. Minusta oli hurjan ihanaa, että Montana ja Danny alkoivat seukkaamaan ja nyt ovat saaneet vauvan.

Eilen siis kuitenkin katsoin Bonesia (ekan kauden vikoja jaksoja) ja virkkasin.

Sitten katsoin Harpers Islandin, koska sitä sanottiin, että se olisi Agatha Christiemäinen suljetun paikan mysteeri, jotka ovat yleensä lemppareitani, mutta Harper´s Island oli kyllä aika huono. Kävin lukemassa IMDBstä jaksojen juonet ja selvitin kuka murhaaja on. Loppuratkaisu oli... yllättävä, harkitsen nyt katsonko sarjaa siltikin ehkä jatkossa.


Ennen kun katsoin dvdltä jatkuvasti Bonesia, katsoin jatkuvasti Midsomerin murhia, joka on tosi hyvä. Vaikkakin pidän nimen omaan kausista 1-7, koska niissä on mukana Troy. Vaikka juuri selvitin, että hän on mukana yhdessä kauden 11 jaksossa. Siinä jaksossa Cully on ilmeisesti menossa naimisiin. Koska tämä tyyppi jonka kanssa hän on menossa naimisiin ei esiinny missään sen jälkeisessä jaksossa, toivon, että Cully muuttaa mielensä viime metreillä ja valitsee Troyn, joka olisi paljon parempi vaihtoehto.

Voisin yrittää jatkossa vähentää television katselua. En kyllä usko, että se onnistuu...

Nainen -ilkeä ja manipuloiva otus.

Suosittelen lukemaan Ilta-lehden sivuilta jutun "Audin myyntijohtaja: Naisella on auton käyttöominaisuudet." Hyvä lukea ennen uuden auton ostamista tai ihan muutenkin.

Se on hyvä, että Audilla menee lamankin aikana niin hyvin, että voi heittää menemään puolet mahdollisista ostajistaan. Luettuani tekstin päätin, etten ikinä aio olla Audin omistaja, eikä kukaan muukaan jonka kanssa ikinä tulen asumaan.

Yksi parhaita kommentteja oli kyllä kuvatekstiksikin valittu: "Esko Kiesin mukaan suhde on lopussa, jos nainen kieltäytyy silittämästä tai siivoamasta." Niin justiinsa. Tervetuloa 50-luvulle!